browser icon
You are using an insecure version of your web browser. Please update your browser!
Using an outdated browser makes your computer unsafe. For a safer, faster, more enjoyable user experience, please update your browser today or try a newer browser.

Astraterran atlas, osa 1: Vyö

Posted by on elokuu 1, 2013
Astraterran kartta

Astraterran maailma. Kartan on laatinut Gordon, Wells & Kump. kaukotieyhtiön astrokartografian osasto.

Astraterran maailma jakautuu neljään yleisesti tunnettuun sisäkkäiseen kehään. Ne ovat: vakaa ja sivistynyt Vyö, eksoottinen ja liikkuva Pyörre, vaarallinen Myrsky ja tuhoon tuomittu Kurimus.

Kauan kauan sitten, kun Astraterran maailma syntyi muinaisten esi-isien rakentaman rengasmaailman hajottua kappaleiksi, vallitsi ensin sekasorto. Rengasmaailman kappaleet törmäilivät toisiinsa ja liikkuivat arvaamattomasti. Lopulta Auringon vetovoima sai ajelehtivat rengasmaailman kappaleet otteeseensa ja palautti järjestyksen maailmaan. Astraterran suurimmat saaret ja mantereet muodostivat vakaalla radalla Aurinkoa kiertävän Vyön. Hieman pienemmät, hitaasti Vyöltä Aurinkoa kohti vajoavat saaret muodostivat kuusi pyörteistä saaristoa, jotka kulkevat Vyöltä Myrskyn laidalle. Renkaan tuhosta jäänyt pienempi romu ja hienojakoinen eterium-pöly muodostuivat Auringon ympärille renkaan muotoiseksi tähtisumuksi, jossa ukkosmyrskyt ja meteorisateet ovat koko ajan vaarana. Myrskyn ja Auringon väliin jää Kurimuksena tunnettu alue, jossa on lukemattomia pieniä auringon paahtamia saaria ja eri kokoisia lohkareita, joilta kuitenkin on edelleen mahdollista löytää muinaisten teknotaikuutta ja muita aarteita.

Aurinkokunnan maantiede -artikkelisarja kertoo Astraterran maailmasta, sen eri osista ja kiinnostavista paikoista. Tällä kertaa esittelemme Astraterran vallan ja kulttuurin keskuksen, Vyön.

Vyö

Vyö on Astraterran nykysivistyksen kehto ja sitä hallitsee Astraterran kolme suurinta valtakuntaa: Eskalonin kuningaskunta, Malorin imperiumi ja Arcadian kuningatarkunta. Näiden suurten valtakuntien lisäksi Vyöllä sijaitsee kiistanalainen Joutomaat, jota eskalonilaiset ja malorit yrittävät kumpikin valloittaa kilpaa. Joutomaat ovat karua erämaata, joten sen asuttaminen ei ole vaivatonta, mutta Joutomaiden saarilta löytyneet rikkaat eterium-esiintymät saavat monet kokeilemaan onneaan eteriuminkaivajina. Eterium-ryntäys on luonut Joutomaille monia kyliä ja kaupunkeja, jotka elävät yksinomaan eteriuminkaivajien ansiosta.

Eskalonin kuningaskunta

Eskalonin kuningaskunta on lähtöisin Eskalonian kaksoissaarelta, joita yhdistää lukuisat eri kokoiset sillat ja pilarit. Eskalonia oli alkuaan yksi valtava mannerlaatta, mutta jo sukupolvia sitten maanjäristys halkaisi mannerlaatan kahtia kahdeksi suureksi saareksi. Saaret jäivät kuitenkin vain muutamien satojen metrien päähän toisistaan ja aikojen saatossa saarten välille on rakennettu lukuisia erikokoisia siltoja helpottamaan kulkua saarelta toiselle.

Kuningaskunta jakautuu kahteentoista lääniin. Kutakin lääniä hallitsee aatelisruhtinas ja kuningaskunnan päänä toimii kuningas Artur IV. Eskalonin kuningaskunnan rajat kulkevat Vyöllä aina Arcadian kuningatarkunnan ja Joutomaiden rajoillelle saakka. Eskalonian kuningaskunta hallitsee myös kahta Pyörteen saaristoa, Tyyntähaaraa ja Puhuria. Molemmat ovat tärkeitä kauppaväyliä.

Eskalonin kuningaskunnalla on ollut tärkeä osa tähtiritareiden Myrskyvartion perustamisessa ja tukemisessa. Tähtiritarit koulutetaan edelleen Myrskyvartion ensimmäisessä ja suurimmassa linnoituksessa, Presiumin myrskylinnakkeessa Puhurin saaristossa. Eskalon on myös tunnettu sen taitavista alkemisteitaan ja pitkistä perinteistä sillä saralla. Eskalonilaiset alkemistit pitäytyvät edelleen pitkässä perinteessä, jossa alkemistin taidot opitaan mestarilta oppipojalle.

Malorin imperiumi

Malorin imperiumi on lähtöisin pieneltä Malorin saarelta, joka on ollut tunnettu kauppalaivastostaan niin kauan kuin muistetaan. Malorin imperiumia hallitsee tasavallan senaatti, jonka puheenjohtajana toimii jo neljättä kauttaan kansleri Tiberius von Nero.

Malor on aina ollut edistyksellinen kansakunta, joten ei ole ihme, että malorilaiset ovat Astraterran kansakunnista pisimmällä teollistumisessa. Mikään muu Astraterran kansoista ei käytä höyrykoneita siinä määrin kuin Malorin imperium. Höyrykoneet tekevät tehtaista moninverroin tehokkaampia, laivoista nopeampia ja sotakoneista vaarallisempia, mutta ne myös kuluttavat tällä hetkellä eteriumia nopeammin kuin sitä ehditään jalostaa.

Tehtaat ei ole ainoa merkki Malorin imperiumin edistyksellisyydestä. Tavavallan taiknologinen korkeakoulu on tehnyt teknotaikuudesta ja höyryn hallitsemisesta tiedettä. Toisin sanoen taiknologinen korkeakoulu kouluttaa tieteen ja modernien opetusmenetelmien keinoin alkemisteja ja höyryvelhoja palvelemaan kasvavaa Malorin imperiumia.

Koko ajan kasvavan eteriumin tarpeen vuoksi Malorin imperiumi on viimeisten sukupolvien aikana laajentanut valtapiiriään huomattavasti ja valloittanut useampia vähäisempiä kansakuntia ja alistanut ne siirtomaavallan alle. Siirtomaat riistetään kaikista rikkauksistaan, etenkin eteriumista ja pakotetaan palvelemaan Malorin imperiumia.

malorilaiset ovat käyneet viime vuosina yhä röyhkeämmiksi eteriumin etsinnässään ja viime aikoina malorilaisten tiedustelupartioista ja eterium-louhoksista on tullut varsinainen riesa löytöretkeilijöille. Yhä useammilta saarilta ja yhä lähempää Myrskyä löytyy malorilaisten varuskuntia, työleirejä ja louhoksia. Malorit tuntuvat myös etsivän ahkerasti muinaistekniikkaa ja muita esi-historiallisia aarteita Myrskysta ja jopa Kurimuksesta saakka.

Arcadian kuningatarkunta

Arcadian Kuningatar Ludiana lienee tunnetumpi kuin kukaan muu Astraterran hallitsija. Vaikka kuningatar Ludiana nauttii huomiosta ja on mielellään esillä julkisuudessa, hänen turhamaisuutensa ei ole syy hänen suosioonsa. Kuningatar Ludiana tunnetaan suorastaan pakkomielteisenä peliharrastajana. Määrätietoisena yksinhallitsijana hänen ylhäisyytensä on tehnyt pelaamisesta ja peleistä merkittävän osan valtakuntansa ajanvietteitä, kaupankäyntiä ja jopa oikeuskäytäntöä. Arcadian kansalaisten on mahdollista seurata mitä erilaisimpia pelejä ja otteluita viihdykkeenä, mutta myös basaarilla saattaa joutua pelaamaan erän nopparulettia ostostensa lopullisen hinnan selvittämiseksi. Rikoksesta syytetty puolestaan saattaa joutua pelinappulaksi tuomioshakkiin, jossa syytettyjen tuomiot määräytyvät pelimenestyksen mukaan. Oikeudenkäynnit ovat sattumalta Arcadiassa avoimia tapahtumia ja kansan suuressa suosiossa. Itse kuningatarkin on usein seuraamassa tuomioshakkia – etenkin, jos syytettyjen joukossa on nimekkäitä tai eksoottisia henkilöitä. Kuten vaikkapa löytöretkeilijöitä kaukaisista maista.

Arcadian valtakunta on Astraterran kolmesta suuresta valtakunnasta pienin. Se on rajanaapuri Eskalonin kuningaskunnan kanssa, mutta Malorin imperiumin kanssa se ei jaa rajaa – vielä. Arcadian kuningatarkunta hallitsee yhtä kuudesta Pyörteen haaroista. Fantasian saaristo on virallisesti kuningatarkunnan vallan alla, mutta käytännössä saaristo on niin villiä seutua ja sen asukkaat siinä määrin arvaamatonta, että kuningattaren valta saaristossa on lähinnä nimellistä. Fantasian saaristoa asuttavat monenlaiset olennot, kuten keijut, satyyrit, kentaurit ja kimerat.

One Response to Astraterran atlas, osa 1: Vyö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *