Sain postissa läjän kysymyksiä liittyen lähinnä laskentakoneisiin, mutta myös muihin aiheisiin. Ajattelin, että nämä ovat sellaisia juttuja, joista voisi olla hyötyä muillekin, joten vastaan kysymyksiin kootusti tässä. Kiitos kysymyksistä J.A:lle ja toivottavasti näistä on apua seikkailujen suunnittelussa.
Mennään asiaan…
Jos pelaajat yrittäisivät joskus koittaa työstää jalohopeaa, miten se tapahtuu?
Jalohopean työstäminen on mahdollista, mutta se vaatii taitoa ja eteriumia. Yleensä jalohopeaa työstää kaksi isompaa ammattiryhmää: höyry- ja vieterisepät, mutta on myös muita ammattitaitoisia jalohopeantyöstäjiä, jotka ovat oppineet taidon. Esimerkiksi erilaiset alkemistit, keksijät tai asesepät saattavat osata työstää jalohopeaa.
Jalohopean työstäminen vaatii ensinnäkin hienoksi jauhettua eteriumia tai eteepien valmistamaa hohtohunajaa, jos sitä suinkin on saatavilla. Eterium hierotaan oikeaoppisesti jalohopean pintaan, jolloin se alkaa notkistua ja sitä voi alkaa työstämään. Kuka tahansa voi hieroa eteriumjauhetta jalohopean pintaan, mutta taitamattoman käsissä pahimmillaan siitä saa vain sähköiskuja tai palovammoja ja jalohopea leviää muodottomaksi tai tuhoutuu käyttökelvottomaksi. Taitavimmat jalohopean työstäjät voivat muovata ainetta jopa paljailla käsillään ja mestarit voivat jopa laulaa metallille sitä työstäessään tai vajota syvään transsiin.
Hieman sääntöjä:
– Jalohopean käyttäminen korjaamiseen: Kätevyys vs 2 ja yksi eteriumkide
– Uuden tarvikkeen valmistaminen jalohopeasta: Kätevyys vs 4+ ja 1n6 eteriumkidettä
– Jalohopean taivuttaminen: Vahvuus vs 2 ja yksi eteriumkide.
– Mekaanikot voivat saada apunopan korjaus- ja purkutöihin normaaliin tapaan
– Tohtorit voivat saada apunopan, mikäli heitto liittyy aparaatteihin tai teknoaarteisiin.
Mitä kaikkea Astraterran varusteluettelon kannettavilla laskentakoneilla pystyy kaiken kaikkiaan tekemään? Ovatko ne kokonaan mekaanisia vai toimivatko ne osaksi sähköllä?
Laskentakoneisiin voi muun muassa tallentaa tietoa ja hakea sitä nopeasti tallenteista tai niillä voi laskea mutkikkaita laskutoimenpiteitä vaivattomasti ja lyhyessä ajassa, tulkita vieraita kieliä, analysoida kaavoja tai muuta laskentakoneeseen syötettyä tietoa. Periaatteessa kaikkea mitä voi kuvitella tekevänsä tietokoneilla, mutta sillä erotuksella, että Astraterran laskentakoneet eivät ole verkossa ja ne ovat ylipäätään alkeellisempia kapistuksia meidän älypuhelimiin ja läppäreihin verrattuna.
Astraterrassa ei ole haluttu tarkoituksella asettaa mitään nykypäivän tietokoneisiin rinnastettavia teknisiä ominaisuuksia, koska ne kuitenkin poikkeavat meidän tietokoneistamme. Eikä niiden suorituskyvylle ole haluttu asettaa tarkkoja rajoja, koska se rajoittaisi sitä mitä tarinat voivat pitää sisällään. Esimerkiksi Astraterran mekaaniset palvelijat, kuten vieterinuket tai höyryukot käyttävät pieniä ja nerokkaita laskentakoneita, joiden avulla ne voivat toimia autonomisesti. Mehän tiedämme, että edes nykypäivän supertietokoneilla vielä pystytä tekemään arkisissa asioissa palvelevia robotteja. Eli monella tapaa se mitä laskentakoneilla kykenee tekemään on paljolti pelaajien ja kertojan omasta kekseliäisyydestä ja tarinan tarpeista kiinni.
Monet laskentakoneet ovat aparaatteja, jotka käyttävät sähköä. Yleensä laskentakoneissa on pitkäkestoinen eteriumparisto, mutta joissain malleissa saattaa olla pieni höyryllä toimiva sähkögeneraattori, tuulivoimala tai aurinkopaneeli. On olemassa myös malleja, jotka käyttävät täysin mekaanista koneistoa.
Pystyyko tietoa siirtämään jollakin tallennusvälineellä?
Useimmat laskentakoneet käyttävät joko reikäkortteja tai -nauhaa tai vaharullia tai -levyjä, joihin voidaan kirjoittaa tietoa ja siirtää tietoa näiden kautta toisiin laskentakoneisiin. Mutta tiedetään, että jotkut keksijät ovat kehittäneet myös aparaatteja, joilla voidaan lukea muinaisten tietolinssejä ja jopa kirjoittaa niille tietoa. Nämä ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja ainutlaatuisia kapistuksia, mutta sellainenkin on siis mahdollista.
Kuinka paljon tietoa koneeseen mahtuu tai mitä tietoa siellä koneessa on jo valmiiksi?
Tavallisesti laskentakoneissa ei ole valmiiksi tietoa, ellei siitä maksa tai sellaista hanki jostain erikseen. Laskentakoneelle voi tallentaa tekstiä yleensä riittävästi, ääntä joitain minuutteja – ihan korkeintaan muutamia tunteja – ja kuvia muutamia kymmeniä tai satoja. Liikkuvaa kuvaa voidaan tallentaa yleensä joitain sekuntteja. Filmi rulla on edelleen kätevin tapa tallentaa liikkuvaa kuvaa, joskin jotkut laskentakoneet voivat käsitellä myös filmirullia.
Mikä on tavallista työtä tekevän ihmisen tyypillinen päiväpalkka kultarahoina?
Yksinkertaisuuden nimissä Astraterrassa käytetään rahayksikkönä vain kultarahoja, mutta on olemassa myös muita rahayksiköitä, joista yleisimmät ovat hopea- ja kuparirahat. Kymmenen kuparia on yksi hopea ja kymmenen hopeaa on yksi kultaraha.
Yleensä päiväpalkat vaihtelevat ammatin ja osaamisen mukaan, mutta voidaan sanoa, että tavallinen työmies tienaa 2-3 kultarahaa päivässä, siinä missä korkea-arvoinen lakimies tai lääkäri voi tienata 10-20 kultarahaa päivässä tai jopa enemmän.
Onko Astraterrassa elokuvateattereita?
Elokuvateattereita on olemassa, mutta ne ovat vielä lähinnä alan harrastajien ylläpitämiä erikoisuuksia, joita löytyy harvassa, eikä varsinaista elokuvateollisuutta ole. Malorin edistyksellisessä valtakunnassa tätä on kuitenkin alettu harjoittelemaan mustavalkoisten mykkäelokuvien muodossa.
Ottaen huomioon, että elokuvat ovat tuore juttu ja vielä jossain määrin erikoisuus, yhden elokuvalipun hinta voi olla suhteellisen kallis. Siinä missä teatterinäytös voi maksaa esimerkiksi yhden kultarahan, elokuvalipusta saa pulittaa helposti kaksi tai kolme kultarahaa – eli suunnilleen työmiehen päiväpalkan verran.
Paljonko elokuvakamera maksaisi?
Elokuvakamera voisi maksaa suunnilleen 50 – 100 kultarahaa, riippuen vähän laadusta ja siitä mistä tällaista yrittää ostaa. Malorissa hinnat olisivat todennäköisesti hieman edullisempia, mutta laatu heikompaa.
Jos joku haluaisi keksiä väri-valokuvakameran tai väri-elokuvakameran, kuinka vaikeaa se olisi?
Kaikki on mahdollista, vaikka ei se ehkä helppoa olisi. Luultavasti tämä vaatisi paljon tutkimuatyötä tai muinaisten tietojen tai teknoaarteiden tutkimista ennen ensimmäisenkään toimivan kameran rakentamista. Voisi olla, että värifilmikin olisi hurjan kallista valmistaa (sanotaan vaikka 100 kultarahaa per minuutin kela, jos mustavalkofilmi maksaisi vaikka 15 kultarahaa)