”Mirran kissa höristää korviaan ja katselee sitä yksinäistä rakennusta kohti. ”, pelinjohtaja vihjaa.
”Jahas! Mikäs siellä on?”, sanoo velmun kimeran pelaaja valpastuneena. Samaan aikaan Rautamiehenä tunnettua ihmismekaanikkoa pelaava 5-vuotias poika toteaa silmät suurena: ”Ne on sellaisia mutantti-ihmisiä!”.
”Voi olla mutantteja, kuka tietää. Vielä ette ole nähneet rakennuksen suunnalla ketään tai mitään. Se rakennus näyttää jonkinlaiselta varastolta tai tehdasrakennukselta. Siinä on kaksi isoa ovea, vähän niin kuin ladon ovet, ja ne ovat raollaan. Rakennuksen katolla on useampia erikokoisia piippuja ja putkia, jotka törröttävät kohti taivasta. Useimmat rakennuksen ikkunoista on rikki, mutta niistä näkyy vain pimeyttä. Samoin ovien raosta”, pelinjohtaja kuvailee rakennusta.
”Näkyykö siellä mitään?”, kysyy retkikunnan urhea ja tarkkaavainen tähtiritari Mestari Simon. Hän selvästi aavistaa pahaa.
”Tehkää valppaus-heitto, niin katsotaan huomaatteko mitään. Mirra saa heittää epäonnistuneet nopat uusiksi, koska kimeroilla on tarkat aistit ja saat myös lisänopan lemmikkikissastasi”, pelinjohtaja ohjeistaa.
Pelaajat laskevat noppansa ja tekevät heittonsa. Kuutosia odotellaan jännityksellä ja malttamattomimmat käyttävät niistä ansaitut höyrypisteet heti lisänoppina. Lopulta pelaajat keräävät onnistuneet noppansa yhteen pottiin.
”Yhteensä kuusi onnistunutta noppaa. Se on tosi hyvin”, pelinjohtaja toteaa ja heittää vastaheiton nopat. Vastaheitosta tulee kaikkiaan neljä onnistunutta noppaa. Siis kaksi noppaa jää vielä toimintopottiin jäljelle. Se tarkoittaa onnistumista.
”Mirra: sinun kissasi korvat menevät luimuun ja se sähähtää. Silloin te muutkin kuulette rakennuksesta kolahduksen. Jotain siellä taitaa olla. Aiotteko mennä ottamaan siitä selvää?”, pelinjohtaja haastaa pelaajia ja tähtiritari ilmoittautuu välittömästi vapaaehtoiseksi tutkimaan rakennusta.
”Selvä, oliko kellään jotain valoa mukana?”
”Minun robolukilla on silmälamppu!”, mekaanikko kuuluttaa innoissaan.
”Hyvä. Sillä siellä on niin hämärää, että ilman valoa voi vaikka kompastua”, pelinjohtaja toteaa varoittavalla äänensävyllä.
Arvokkaat apulaiset
Moni löytöretkeilijä huomaa jo uransa alkutaipaleella, että erilaisista lemmikeistä voi olla monenlaista hyötyä vaarallisilla tutkimusmatkoilla. Koirat ovat hyviä jäljittämään, kissat vaistoavat ansat ja muut vaarat ja ponit jaksavat kantaa raskaitakin taakkoja. Ei ole siis mitenkään tavatonta, että löytöretkeilijät ottavat lemmikkejään mukaan matkoilleen. Lemmikit ovat olleet jopa niin yleisiä löytöretkeilijöiden parissa, että Acme kaukotiet on rajoittanut mukaan otettavien lemmikkien määrää kahteen pieneen – joihin luetaan muun muassa kissat, kääpiölohikäärmeet, robolukit ja marakatit – tai yhteen isoon lemmikkiin. Isoja lemmikkejä ovat esimerkiksi ponit ja megaturilaat.
Pelissä lemmikit toimivat sankarihahmojen jatkeena antamalla sankareille esimerkiksi erikoiskykyjä tai lisänoppia tiettyihin toimintoihin. Lemmikit myös kasvavat sankarien mukana, niiden noustessa kokemustasoja. Löytöretkeilijä saattaa aloittaa seikkailunsa pienen taskuun sopivan kääpiölohikäärmeen poikasen kanssa, mutta aikanaan sama sankari lähtee tutkimusmatkoilleen uljas kääpiölohikäärme vierellään. Lemmikin kasvu sankarin mukana tekee niistä ainutlaatuisia ystäviä, joita ei voi korvata millä tahansa toisella nelijalkaisella ystävällä. Megaturilaalla tosin on kuusi jalkaa.
Kääpiölohikäärmeen poikanen, kuva: Nenne Valli
Lajinsa valioita
Kuten isäntänsä ja emäntänsä, eivät nämä lemmikit ole lajinsa aivan tavallisia edustajia. Vaikka lemmikit eivät tietenkään kykene puhumaan, lukemaan tai muuta sellaista – ovathan ne kuitenkin vain eläimiä (tai jossain tapauksissa fiksuja koneita) – ne voivat osoittaa poikkeuksellista tilannetajua ja ongelmanratkaisukykyä. Sankarien lemmikit kykenevät esimerkiksi viemään viestejä, tuomaan tarpeellisia välineitä hädässä oleville sankareille tai jopa käyttämään yksinkertaisia vempaimia tai avaamaan vaikkapa ovia oikein kiperässä tilanteessa.
Sopivia esimerkkejä Astraterran lemmikkien luonteista ja älykkyydestä voisi olla vaikka Lassie, Rantanplan tai jopa Scoopy-Doo. Nämä kaikki esimerkit ovat nyt sattumalta koiria, mutta Astraterrasta löytyy paljon erilaisia lemmikkejä. Osa lemmikeistä on jopa sellaisia, joita ei tuosta vain voi käydä eläintenkouluttajalta ostamassa, vaan ne tulee löytää itse ja niiden luottamus tulee ansaita, ennen kuin ne uskoutuvat sankarin lemmikiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi harvinaiset pikku-pegasokset ja kääpiölohikäärmeet.
Eläinkaupan valikoimaa
Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, minkälaisia lemmikkejä löytöretkeilijät voivat Astraterran eläinkaupoista löytää.
Kissa: kissat ovat valppaita ja vaistoavat näkymättömiäkin vaaroja, kuten ansoja tai piileskeleviä olentoja.
Koira: koirat pystyvät suojelemaan isäntäänsä ja jäljittämään vainunsa avulla.
Marakatti: Marakatit ovat ketteriä kiipeilijöitä ja voivat oppia käymään vieraiden taskuilla huomaamattomasti.
Papukaija: Papukaijat osaavat matkia ääniä ja ne osaavat tietysti myös lentää. Nokkelat löytöretkeilijät ovat käyttäneet papukaijoja salakuunteluun ja viestien kuljettamiseen. Valitettavasti papukaijat oppivat kerrallaan vain muutaman sanan.
Kotka: Kotkat pystyvät metsästämään ruokaa isännälleen ja suojelemaan hädässä.
Robolukki: Nerokas kellopelikoneiston avulla liikkuva ja käyvä robolukki on monen mekaanikon valinta. Sen näppäristä raajoista on apua korjaamisessa ja silmälamppu valaisee kätevästi pimeässä.
Poni: Tavallisten maatiaisponien lisäksi Astraterrasta löytyy esimerkiksi väritykseltään eksoottisempia vihreitä, sinisiä ja pinkkejä poneja. Poneilla voi ratsastaa ja ne jaksavat kantaa tavaraa ja aarteita.
Kuten sanottua, Astraterrasta löytyy myös muunlaisia lemmikkejä, mutta niitä kaikkia ei voikaan ostaa hopeamarkoilla vaan ne pitää löytää ja kouluttaa itse. Ja se onkin ihan oma seikkailunsa se.
Kuva: Nenne Valli
3 vastausta artikkeliin “Löytöretkeilijöiden parhaat ystävät”
Kiva juttu, mutta lemmikkien kuvat eivät enää näy.. onko linkit oikein?
Kiva juttu, mutta lemmikkien kuvat eivät enää näy.. onko linkit oikein?
Kiitos vinkistä. Kuvien linkit on nyt korjattu.
Kiitos kuvista! Hieno lohikäärme 🙂