Eteep-mönkiäinen eli eteep-koira (Bombus Eterium Toukkimus), Piirros: R.F, värit: Aru Vaitere
Löytöretkeilijät Mirri, Rautamies ja Mercus löytävät tiensä kammioon kekolinnan uumenissa. Kammion seinässä on putkimaisia syvennyksiä ja ainakin yhdessä niistä näyttää nukkuvan eteep-ötökkä. Kammion lattialla nukkuu rullalla iso tuhatjalkainen, joka muistuttaa väritykseltään ja muilta piirteiltään eteep-ötökkää, vaikka onkin pienempi ja ruumiinrakenteeltaan erilainen. Löytöretkeilijät ovat aiemmin nähneet näitä lukuisilla jalkapareillaan mönkiviä toukkamaisia otuksia eteep-ötököiden seurassa. Ne ovat mennessään tunnustelleet maata erikoisilla leukalonkeroillaan ja eteep-ötökät ovat antaneet niille pieniä eterium-muruja, samalla tapaa kuin koirille annetaan herkkuja. Kenties tästä syystä löytöretkeilijät ovatkin alkaneet kutsumaan eteep-mönkijöitä eteep-koiriksi.
Astraterran oppineiden parissa uskotaan, että eteep-mönkijät ovat täysikasvuisten eteep-ötököiden toukkamuoto. Jotkut kuitenkin uskovat, että kyseessä olisi jokin eteep-ötököiden parissa elävä saman sukuinen alempi olento, jota eteep-ötökät käyttävät kekolinnoissa erilaisissa tehtävissä, kuten vartioinnissa, siivoamisessa ja hohtohunajan säilömisessä. Kukaan ei ole kuitenkin kyennyt toistaiseksi vahvistamaan, kumpi teorioista on oikeassa – jos kumpikaan.
Eteep-mönkiäinen
(Bombus Eterium Toukkimus)
Eteep-mönkiäinen, joka tunnetaan myös eteep-toukkana ja eteep-koirana on keskimäärin 1,5 metriä pitkä tuhatjalkaista muistuttava otus. Eteep-mönkiäisiä tavataan yleensä vain Myrskyssä sijaitsevissa eteep-ötököiden kekolinnoissa, mutta harvakseltaan niitä nähdään myös kekolinnojen ulkopuolella eteeppien kanssa. Toisin kuin eteepit, eteep-mönkiäiset eivät pysty lentämään, mutta ne voivat takertua kiinni eteepien selkään ja lentää niiden mukana ryöväysretkille keräämään eteriumia.
Useimmiten kekolinnan ulkopuolelta tavattavat eteep-mönkiäiset ovat eterium esiintymien kimpussa ahmimassa eteriumia pyöreällä terävien hampaiden täyttämällä kidallaan. Ne saaattavat syödä huomattaviakin määriä eteriumia ennen kuin eteep-ötökät kuljettavat mönkiäiset takaisin kekolinnojensa turvaan.
Koska eteep-mönkiäisiä tavataan ainoastaan eteep-ötököiden seurassa, niitä on hyvin hankala tutkia ja siksi niistä tiedetään hyvin vähän. Suurin osa kerätystä tiedosta on muutamien rohkeiden tutkijoiden ja löytöretkeilijöiden havaintojen sekä hohtohunajavarkaiden kertomusten varassa.
Anatomia
Eteep-mönkijät muistuttavat suuria toukkia tai tuhatjalkaisia, joilla on pyöreä punainen pää ja kaksihaarainen hohtava häntä. Tyypillinen eteep-mönkiäinen on noin 1,5 metriä pitkä ja se painaa noin 40-50 kiloa. Koko saattaa kuitenkin vaihdella 1-2 metrin välillä. Eteep-mönkiäisen päässä on yhdeksän silmää, pyöreä suu sekä 4-8 lyhyttä tunnustelulonkeroa suun ympärillä. Pienemmillä yksilöillä on lonkeroita suun alaosassa ja suuremmilla, mahdollisesti varttuneemmilla yksilöillä, on tunnustelulonkeroita myös suun yläosassa.
Aistit
Vaikka eteep-mönkiäisillä on päässään peräti yhdeksän, ne eivät kuitenkaan vaikuta olevan sen tärkein aisti. Uskotaan, että eteep-mönkiäisen näkö ei olisi kovin terävä kuin ainoastaan parin metrin päähän. Sitä kauemmas ne näkevät vain liikkeen sekä kirkkaat valon lähteet ja värit. Arvellaan, että eteep-mönkijöiden tärkein aisti ovat hajuaisti, josta myös niiden nimitys eteep-koirina mitä ilmeisimmin juontaa juurensa. Toisinaan on nähty kuinka eteep-ötökät ovat käyttäneet mönkiäisiä vartiokoirien tavoin tai hajun perusteella jäljittämiseen.
Eteep-mönkiäisten suun ympärillä kasvavat tunnustelulonkerot näyttelevät ilmeisesti merkittävää roolia eteriumin etsimisessä, sillä eteriumin läheisyydessä tunnustelulonkerot liikkuvat tavallista paljon vilkkaammin ja alkavat hohtaa kevyesti sinertävää valoa.
Elintavat
Eteep-mönkiäisten elintavoista tiedetään hyvin niukasti. Niitä tavataan ainoastaan eteep-ötököiden parissa ja ne mitä ilmeisimmin asuvat niiden kekolinnoissa. Sitä ei tarkalleen tiedetä mikä eteep-mönkiäisten rooli eteep-yhteisöissä on, ovatko ne jokin eteep-ötököiden toukkamuoto vai onko kyseessä jokin symbioottinen suhde näiden kahden olennon välillä.
Muuta mainittavaa
- Eteep-mönkiäisillä on imelän omenainen ominaishaju.
- Mönkiäisten hännän sukaset alkavat hohtaa, kun ovat syöneet kylliksi eteriumia.
- Tunnustelulonkerot saattavat aistia eetterisäteilyä, sillä usein eteep-mönkiäiset alkavat heiluttelemaan tunnustelulonkeroitaan ja röhkimään kimeällä äänellä (ilmeisesti tämä vastaa koirien haukkumista), jos lähistöllä käytetään esimerkiksi eetteriradiota tai joitain teknoaarteita.
- Eteep-mönkiäiset syövät eteriumia, mutta on epävarmaa syövätkö ne sitä ravinnoksi. On nähty, että mönkiäiset ”ulostavat” hohtohunajapisaroita, jotka eteep-ötökät puolestaan keräävät talteen kammioihinsa.
- Eteriumin ohella eteep-mönkiäiset syövät mielellään myös teknoaarteita – luultavasti niiden voimanlähteenään käyttämän eteriumin vuoksi.