Viime aikoina Astraterraan on tehty edelleen pieniä uudistuksia ja viilauksia. Pelaajahahmojen sääntöjä on virtaviivaistettu entisestään, sankarirooleja hieman päivitetty ja varustesysteemi on käynyt läpi ison uudistuksen. Pelaajat voivat nyt viritellä hahmojensa varusteita mieltymystensä mukaisiksi. Astraterralaisilla on nyt myös oma erityinen pyssytyyppinsä – pasauttimet. Barbaarisia luotiaseita paljon sivistyneempi ammusase.
Olentopedia: Eteep-mönkiäinen

Löytöretkeilijät Mirri, Rautamies ja Mercus löytävät tiensä kammioon kekolinnan uumenissa. Kammion seinässä on putkimaisia syvennyksiä ja ainakin yhdessä niistä näyttää nukkuvan eteep-ötökkä. Kammion lattialla nukkuu rullalla iso tuhatjalkainen, joka muistuttaa väritykseltään ja muilta piirteiltään eteep-ötökkää, vaikka onkin pienempi ja ruumiinrakenteeltaan erilainen. Löytöretkeilijät ovat aiemmin nähneet näitä lukuisilla jalkapareillaan mönkiviä toukkamaisia otuksia eteep-ötököiden seurassa. Ne ovat mennessään tunnustelleet maata erikoisilla leukalonkeroillaan ja eteep-ötökät ovat antaneet niille pieniä eterium-muruja, samalla tapaa kuin koirille annetaan herkkuja. Kenties tästä syystä löytöretkeilijät ovatkin alkaneet kutsumaan eteep-mönkijöitä eteep-koiriksi.
Astraterran oppineiden parissa uskotaan, että eteep-mönkijät ovat täysikasvuisten eteep-ötököiden toukkamuoto. Jotkut kuitenkin uskovat, että kyseessä olisi jokin eteep-ötököiden parissa elävä saman sukuinen alempi olento, jota eteep-ötökät käyttävät kekolinnoissa erilaisissa tehtävissä, kuten vartioinnissa, siivoamisessa ja hohtohunajan säilömisessä. Kukaan ei ole kuitenkin kyennyt toistaiseksi vahvistamaan, kumpi teorioista on oikeassa – jos kumpikaan.
Höyryn voimalla
Ilman höyryä Astraterrassa ei olisi elämää. Höyry luo Astraterran saarten ympärille elokehän, jonka sisällä voi hengittää ja lämpötila on elämälle suotuisten rajojen sisällä. Höyryn vuoksi saarilla on myös vetovoima, joka estää vettä ja niiden asukkaita leijailemaan pois niiden kamaralta. Höyry on siis Astraterran asukkaille yhtä tärkeä ja tavallinen elementti kuin meille vaikkapa ilma tai vesi.
Vaikka höyryä ei useimmiten voi nähdä, sen olemassaoloa ei kukaan kiistä. Vaikka kaikkea elämää ympäröivää höyryä ei huomaisi, sen olemattomuuden voi takuulla huomata. Sillä siellä missä ei ole höyryä, tuskin on myöskään elämää.
Astraterran atlas, osa 1: Vyö

Astraterran maailma jakautuu neljään yleisesti tunnettuun sisäkkäiseen kehään. Ne ovat: vakaa ja sivistynyt Vyö, eksoottinen ja liikkuva Pyörre, vaarallinen Myrsky ja tuhoon tuomittu Kurimus.
Kauan kauan sitten, kun Astraterran maailma syntyi muinaisten esi-isien rakentaman rengasmaailman hajottua kappaleiksi, vallitsi ensin sekasorto. Rengasmaailman kappaleet törmäilivät toisiinsa ja liikkuivat arvaamattomasti. Lopulta Auringon vetovoima sai ajelehtivat rengasmaailman kappaleet otteeseensa ja palautti järjestyksen maailmaan. Astraterran suurimmat saaret ja mantereet muodostivat vakaalla radalla Aurinkoa kiertävän Vyön. Hieman pienemmät, hitaasti Vyöltä Aurinkoa kohti vajoavat saaret muodostivat kuusi pyörteistä saaristoa, jotka kulkevat Vyöltä Myrskyn laidalle. Renkaan tuhosta jäänyt pienempi romu ja hienojakoinen eterium-pöly muodostuivat Auringon ympärille renkaan muotoiseksi tähtisumuksi, jossa ukkosmyrskyt ja meteorisateet ovat koko ajan vaarana. Myrskyn ja Auringon väliin jää Kurimuksena tunnettu alue, jossa on lukemattomia pieniä auringon paahtamia saaria ja eri kokoisia lohkareita, joilta kuitenkin on edelleen mahdollista löytää muinaisten teknotaikuutta ja muita aarteita.
Aurinkokunnan maantiede -artikkelisarja kertoo Astraterran maailmasta, sen eri osista ja kiinnostavista paikoista. Tällä kertaa esittelemme Astraterran vallan ja kulttuurin keskuksen, Vyön.
Vyö
Vyö on Astraterran nykysivistyksen kehto ja sitä hallitsee Astraterran kolme suurinta valtakuntaa: Eskalonin kuningaskunta, Malorin imperiumi ja Arcadian kuningatarkunta. Näiden suurten valtakuntien lisäksi Vyöllä sijaitsee kiistanalainen Joutomaat, jota eskalonilaiset ja malorit yrittävät kumpikin valloittaa kilpaa. Joutomaat ovat karua erämaata, joten sen asuttaminen ei ole vaivatonta, mutta Joutomaiden saarilta löytyneet rikkaat eterium-esiintymät saavat monet kokeilemaan onneaan eteriuminkaivajina. Eterium-ryntäys on luonut Joutomaille monia kyliä ja kaupunkeja, jotka elävät yksinomaan eteriuminkaivajien ansiosta.